22 marraskuuta 2014

414. Ratsastusta Nastalla ja huippuhyvällä Rialla!



Viikot menee ohi niiin nopeesti.. Mun piti jo viikolla päivitellä blogia, mutta mitään ihmeellistä tai normaalista poikkeavaa ei ole oikeastaan tapahtunut, enkä ole saanut kuvia tai videoita ratsastuksista.

Maanantaina kävin tallilla ja ajoin Rian. Kävelimme ensin noin 4 kilometriä, jonka jälkeen ravailtiin ehkä 5 kilometriä kotiin! Ja ai että Rim oli hyvä: se käveli irtonaisesti ja letkeästi, ja ravatessa se oli aivan jäätävän hieno! Mentiin ihan keskiravia lähes koko ajan, ja ravissa tuli suunnilleen vain noin kaksi tahtirikkoa normaalin 20:n sijaan..! Oli muuten ihan sairaan hyvä fiilis ajon jälkeen.


Tiistaina kävimme kiipeilemässä. Mä menin Rialla ja Ella meni Nastalla, ja meidän seuranamme oli vielä kolme muuta ratsukkoa. Ponit olivat kaikki fiksuja ja joutuivat hommiin! Iiris oli myös aiemmin päivällä ohjasajanut Rian, mutta ei kovin rankasti joten kiipeileminen oli aktiiviselle ponille ihan kiva lisä päivään. Keskiviikkona oli ratsastustunti, ja mä menin Rialla. Teimme käynti-ravi-käynti (jne.) siirtymisiä pohkeenväistöjen ja avojen sisällä. Teimme myös laukannostoja pysähdyksestä ja laukassa kymmenen metrin voltteja.

Vähän kun huutelee niin ponsi saapuu korvat hörössä hommiin, ihana! ♥

Ria oli alkuun tosi huono. Se ei tullut normaaliin vakiintuneeseen tapaansa pohkeesta ohjalle, vaan oli tyhjä edestä ja huono pohkeelle. Käynti tökki aika paljon, mutta ravi oli sentään ihan hyvää. Käynnissä väistöt ja avot olivat vähän huonon puoleisia, mutta ravissa ne sujuivat kuin vettä vaan! Etenkin siirtymiset avon sisällä onnistuivat aivan loistavasti, mutta noita tehtäviä Rian kanssa onkin tehty aika paljon. Laukassa oli kumminkin vähän sanomista. Se ei noussut kuin ehkä kerran hyvin, ja muut nostot olivat sitten aika huonoja. Laukassa mentiin kuin päättömät kanat, mutta sitten päätin etten jaksa enää katsella tuollaista menoa. Aloin ratsastaa enemmän paineella ja otin ponin vasta-asetuksien kautta ulko-ohjalle ja ai vitsi miten hyvää laukka sitten olikin! Vaikka perjantain tunnilla se oli jopa vielä parempaa..


Torstaina ratsastin Nastan itsenäisesti. Laitoin sille pitkästä aikaa ihan kunnon koulupenkin, ja se sopi sen selkään aivan niin kuin ennenkin. Muuten mentiin sitten ihan perusvarusteilla. Mun oli tarkoitus tehdä sulkuja, väistöjä sekä laukanvaihtoja käynnin kautta mutta mihin päädyttiinkään? Nasta oli aivan järkyttävän kamala ja ratsastus menikin sitten läpiratsastukseksi.. En mä sitä hyväksi saanut, mutta peiliin katsoen totean "mitäs en ratsastanut sitä kuin kerta viikkoon". Nasta nimittäin on semmoinen, että se menee huonoksi heti kun se saa siihen tilaisuuden.


Perjantaina oli taas tunti ja teimme Rialle erittäin hyviä, mutta vaikeita harjoituksia eli pysähdyksiä ja peruutuksia. Ensin käynnistä, sitten ravista ja lopuksi laukasta. Ria oli taas käynnissä huono, se ei jotenkin rentoutunut normaaliin tapaansa. Toisaalta sillä oli torstaina vapaapäivä ja ennen tuntia juoksutin sen liinassa. Siinä se sitten päästelikin jonkin verran, ehkei se enää malttanut kävellä. ;)


Pysähdykset tulivat usen liikaa kädellä ja Ria jännittyi, mutta ollaan tehty pysähdyksiä verrattaen vähän, joten en yhtään ihmetellyt. Peruutukset olivat myös hyviä, mikä yllätti. Ravissa Ria oli jälleen erittäin hyvä, niin se oikeastaan on aina! Pysähdyksetkin olivat paljon helpompia tehdä ravista kuin käynnistä. Pysähdykset laukasta, tai ylipäätään laukannosto pysähdyksestä oli mun korvaan aluksi tosi kaukainen tavoite. Ria oli loppujenlopuksi ihan sairaan hieno, se teki kaiken mitä pyysin! Se oli laukassa avuilla, laukkasi takaa eteen siinä muodossa mihin sen ratsastin. Aluksi siirtymiset laukasta pysähdykseen tulivat etupainoisten raviaskeleiden kautta, mutta lopuksi sain laukkaa koottua paremmin ja siirtymisetkin onnistuivat sitten sitä kautta. Oikeasti, voisin kehua tuota ponia niin paljon. Rääpäle-Ria on vaan niin ihana, niin rakas ja niin paras. Mä olen oikeasti erittäin onnekas, kun oon saanut sen ratsastettavakseni. Vähän pelottaa, miten ehdin sen kanssa touhuta tulevana vuonna mutta siitä lisää myöhemmin, kun saadaan asioita järjestykseen.. En mä kyllä tollasesta kultakimpaleesta ihan helposti luovu!

Perjantai-illalla oli UPU:n (eli meidän seuran kokous) ja tallin pikkujoulut! Tänään olisi ollut periaatteessa lauantaikoulupäivä, mutta en mennyt kouluun vaan suuntasin talliin. Ratsastin Nastan ja toivoin, että poni olisi ollut edes pikkusen parempi, kuin torstaina. Torstaina en kumminkaan saanut ratsastettua sitä ihan kunnolla läpi, jonka huomasi kyllä ponin ratsastettavuudesta. Oli se kumminkin silti jo paljon parempi kuin torstaina, ja nyt sentään pystyi tehdä jotain! Laukassa Nasu oli ihan kiva, ja tein paljon laukka-käynti-laukka siirtymisiä. Ravissa poni oli vähän kökkö, mutta pariin hyvään pätkään päätin lopettaa.


Kenttä ei ollut ihan parhaassa kunnossa, joten en vaatinut ponilta kovin vaikeita asioita. Heti hyvän pätkän jälkeen Nasta muuttui hetkellisesti huonoksi, kun sillä ei ole ollenkaan voimaa, millä kantaa itseään pidempiä pätkiä. Suunnilleen kaikki ponin voimat menivät kentällä rämpimiseen. Pariin kertaan Nasta protestoi ihan kunnolla asioita ja hyppäsi pystyyn, kuten se torstainakin teki.

yritin aluksi kääntää ponia sivulle, mutten ihan onnistunut :D


Illalla peruuttelin Rian mäkeen (peruuttelu vahvistaa takasten lihaksia) yhteensä kuusi kertaa. Kolme kertaa ensin, ja sitten päästin Rian juoksemaan kentälle irtona Neilikan ja Riemun kanssa. Kun ponit saatiin juoksutettua, peruutin Rian jälleen kolme kertaa ja sitten laitoin pihalle.

"Hei ihanaa me lopetettiin nyt hommat"
"Soila pliiiis tuu nyt jo sieltä alas en kestä enää"
Ja iloinen poni joutui vielä kävelemään hullulta näyttävän kuskinsa kanssa.........
Huomenna lähdetään sään salliessa maastoon ja maanantaina taitaa tapahtua jotain vähän eksoottisempaa... Seuraavaan postaukseen siis!

15 marraskuuta 2014

413. Pönttöpää pelleilee


Eräs valkea pilkkuponi laittoi tänään tunnilla turhan ranttaliksi. Eipä siinä, sitähän se on aina tehnyt. Nasta on aina Nasta, eikä tule siitä muuttumaan. Paitsi kesäisin, silloin se on lauhkea kuin lammas. Nasta siis aloitti vihdoin ja viimeinkin kimpoilun, ilmat ovat vissiin jälleen sopivan kylmiä siihen puuhaan! En mä tätä nyt innolla odottanut, mutta ei tuollainen laiska matoponikaan kovin kiva ole..

Ilme kertoo kaiken? :D
Kun Nasta tuli tunnilta, laitoin itselleni kypärän päähän ja lähdin kentälle. Ja siinähän kävi sitten sillä tavalla, että Nasta ponkaisi menemään ensimmäisen kerran jo silloin kun en ollut vielä edes sen kyydissä.. Ei muuta kuin westernkanget päähän ja hommiin, tommonen pelleily ei käy laatuun.

Siinä mä sitten collareissa, estepenkillä ja toppatakilla väänsin mukamas jotain kouluratsastusta. Alkuun Nas oli aika huono, mutta pikkuhiljaa taas parani ja parani. Se myös keskittyi hommiin melko hyvin, mikä yllätti ainakin minut!

Ratsastuksen alusa napattu kuva. Takaset alla ja selkäkin vähän, mutta edestä ei läpi, ei niinku yhtään.

Mun piti laittaa kankiin kaksi ohjaa, nivelosaan ja kankiosaan mutten tuossa häslingissä tajunnut. Noilla kangilla oli siis aika rasittavaa ratsastaa, sillä joko ratsasti täysin ilman tuntumaa kanki normaalissa, vapaassa asennossa tai sitten hyvällä tunntumalla kanki enemmän linkussa. Eijei, en tykkää.. Nasta tulikin edestä vähän huonoksi, se ei jotenkin tukeutunut käteen kunnolla. Tällä kertaa selkä ja takapää toimivat ihan mainiosti, mutta edestä poni ei ollut hyvä. Toisaalta se oli kuolaimen takia ihan ymmärrettävää.


Tein Nastan kanssa aluksi vain ympyrällä avoja ja sulkuja, ravissa sekä laukassa. Vähitellen aloin käyttää koko kenttää ja jatkoin avojen ja sulkujen, sekä pohkeenväistöjen tekoa. Nasta teki kaikki teknisesti ihan oikein, mutta esimerkiksi tahti hiipui välillä aika minimaaliseksi.. Nasta haki myös (jälleen..) aika paljon kuolaimen taakse, johtuen mun liian heikosta pohkeen tuesta, tehtävien vaikeudesta ja ehkäpä niistä kangista myös. Nastan lihaksisto on tällä hetkellä aivan katastrofiaalisen huono, että ihan pelkät sulutkin tuottavat sille ongelmia.. Mutta talvea odotellessa, jos päästäis kävelemään hankeen useasti vaikka! (Pieni toive sinne sääukolle.)

Ihan sikahauska kuva, eikö? :D Mä ainakin tykkään.
Pikkusen joutu kaivamaan keskilaukkaa, hupsista.
Ravissa tehtävät alkoivat sujua ihan ok, joten tein tähän väliin vähän laukkatyöskentelyä enemmän. Tein periaatteessa samoja juttuja ottaen välillä siirtymisiä, vaihtoja, vastalaukkaa sekä keskilaukkaa mukaan. Pidin ponin koko ajan liikkeessä ja heti kun tuntui, ettei Nasta keskity aloin tekemään toista, edellistä vaikeampaa tehtävää. Näin Nasta teki koko ajan jotain, eikä muuten pahemmin kimpoillut!


Lopuksi ravailin vielä ja tein keskiravinalkuja. Saatiin erittäin hienoja askelia ja muutenkin ravi oli välillä niin hyvää, että huhhuh! Alkoi kyllä vatsalihaksia polttelemaan aina välillä.. Ja mä kun luulin, että Squrrella on jotenkin erityisen vaikea ravi istua.. :D Loppuraveissa halusin, että poni liikkuisi oikeasti eteen-alas. Jälleen tuli tosi hyvää ravia esiin, tää venyminen kun saataisiin vielä radallakin esiin. Mutta siinäpä meillä onkin sitten tavoite (niiden muiden miljoonan lisäksi).


Illemmalla käväisin vielä Jokimaalla heittämässä Ursulan rekkakyytiin J-kylään, huomenna tuo nimittäin painelee Killerin raviradalla! Katsotaan, lähdenkö itsekin sinne mukaan vai jäänkö lähemmäs kotia ja suuntaan kohti Takkulaa.

Kuvat © EV

412. Messufiiliksiä viime viikonlopulta

Niin kaunis
Viikko sitten jäätiin tallille kahdeksi yöksi, huolehtimaan eläimistä. Tallin omistajat lähtivät viikonloppulomalle, joten jäimme sitten viikonlopuksi elukkavahdeiksi. Viikonloppu oli muutenkin aika kiireinen ja täyteen ahdettu, ettei mitään rajaa..!


Perjantaina ratsastin Nastan. Nasta ei ollut tällä kertaa mikään kovin hyvä, vaikka se kuulemma ulospäin näytti hyvältä. Se painoi vähän kädelle ja sen keskittyminen ei oikein pysynyt siinä, missä olisi pitänyt. Mutta kenttä oli lumen takia kyllä aika huono, joten en voinut mitään kunnollista tehdäkään. Pyörin lähinnä ympyrällä ja hain hyvää ravia, sillä se on ollut Nastalle viime aikoina ongelma. Se jää vähän hitaaksi, eikä ole aktiivinen. Ravi olikin sitten erittäin mageeta, ja selkäänkin tuntui kuinka ponin kroppa alkoi vihdoin aueta ja ravista tuli paljon letkeämpää sitä kautta.


Illemmalla pesin Rian, sillä se lähti lauantaina Helsingin messariin Elma-messuille. Messuilla järjestettiin Eliittinäyttely, johon osallistui 16 ponia. Esiintymisareena oli erittäin pieni ja pohja erittäin pehmeä ja huono, joten ei ollut ihme ettei Ria ravannut kunnolla.. Se vähän kompuroi ja haparoi, jolloin ravista lähti lennokkuus. Ei siis mennyt Rian osalta ihan nappiin, mutta pudottiin pelistä pois vasta kolmannella kierroksella, kun vastassa oli (lihaksistoltaan) valmiita oriponeja! Oli kuitenkin ihan kiva olla Rian kanssa mukana tuollaisessa näyttelyssä ja olihan sekin jo hienoa, että toi poni edes pääsi tuonne. Ponit valittiin tarkasti ja rotujen parhaat edustajat valittiin mukaan, ja Ria oli Welsh B -poneista se, joka valittiin. ;) *krhm, ylpeä*


Mutta ei siitä sen enempää. Palattiin tallille ja illalla tehtiin jälleen iltatalli, kuten perjantainakin tietenkin. Meidän hommiin kuului vesien laitto kaikille elukoille, heinien laitto lehmille, tarhan siivous, uuden kuivaheinäpaalin pyöritys ponien tarhaan, sekä vähän muita juttuja, kuten pikkuponien pesu messariin.


Oltiin nimittäin myös sunnuntaina Helsingissä! Taluteltiin Kartsaa ja Klimppiä ponitalutusratsastuksessa ja talutuksen jälkeen laitettiin ponsat kuntoon ja verkkailtiin esitystä varten. Olimme jälleen esittämässä ohjasajokatrillia, tällä kertaa kokoonpano oli vain eri kuin viimeksi. Nyt Windyn tilalle oli tullut Roosan poni Vattu, eli Kartsan emä! Tässä yhdistelmässä vaikeaa oli saada ponit sietämään toisiaan. Kartsa ja Vattu ovat saman värisiä, joten Klönän oli tietenkin pakko olla keskellä. Vattu ja Klimppi taas eivät oikein toisistaan välitä, mutta harjottelun myötä saimme ne suorittamaan tasaisesti kylki kyljessä.


Kunnon verkkaan ei ollut mitään mahdollisuuksia, joten teimme pääasiassa väistöjä maton päällä. Itse esitys meni taas vähän sumussa, mutta meni kumminkin aika hyvin! Musiikkia ei saatu toimimaan, joten meno ei ollut niin pikkutarkkaa.

Eipä siinä sitten muuta ollut taaskaan, ja lähdimme kohti kotia. Tallilla viivyimme vielä iltaan asti.

Ihanat töppöjalat ♥