07 kesäkuuta 2015

460. Monta rautaa tulessa


Oikeasti mun pitäisi olla jo ainakin menossa nukkumaan, sillä huominen työpäivä starttaa ihanaan kuuden herätykseen. Blogissani on kuitenkin ollut kolmen viikon hiljaisuus ja nyt on lähes sopiva rako kirjoittamiseen, joten päätin nyt kertailla tännekin viimeaikojen tapahtumat.

Ihan ite tein!

Tosiaan peruskoulu on mun osaltani suoritettu loppuun ihan kiitettävästi, sillä keskiarvoni oli 9,1. Kesäloman ensimmäisistä päivistä ei oikeastaan päästy juurikaan nauttimaan, paitsi päättäripäivänä käytiin äitin kanssa ihanalla kesäajelulla Nastan kärryillä! Loppuilta kului kavereiden seurassa ja seuraava päivä kisoissa. Ensimmäinen kesälomaviikko kului nopeasti ohi ollessani kesätöissä päivän ja tallilla illan.


Jos nyt ei ihan mentäisi vielä näihin viikkoihin, palataan siihen aikaan kun koulussa tuli vielä istuttua ja vietettyä aikaa. Venäytin toisiksiviimeisenä perjantaikoulupäivänä toisen jalkani etureiden/ lonkankoukistajan ja ratsastus oli vähän kyseenalaista. Nastan kiima on vihdoinkin mennyt ohi ja se on ollut aika hyvä ratsastaa. Siitä on tullut jo melko hyvä kädelle, sillä se ei paina tai tukeudu ohjaan turhia jos sen saa hyvin pohkeelle. Lyhensin koulujalustimiani reiällä tässä hetki sitten ja tämän jälkeen meno on tuntunut paljon helpommalta. Olen saanut pohkeen paremmin kiinni ja siten Nastan paremmin läpi.

Ruu tuli autoon palaneen nokkansa kera

Nasta on saanut käydä tasaisesti maastoilemassa ja ajolenkeillä koulu- ja estetreenien ohessa. Se on ollut nyt jo pari viikkoa yötäpäivää rehevällä laitumella ja se kyllä näkyy ulospäin.. Nasta on jäätävän läskissa kunnossa eikä tämänhetkinen liikunnan määrä riitä pitämään ponin mahaa kuosissa. Koska ollaan alkavalla viikolla starttaamassa Ypäjän Kisaviikolla Poniderbyssä, saa lihava poninpallero viettää aikaansa nyt sisällä tai toisella, jo syödyllä laitsalla. Ollaan hypätty pariin otteeseen ja Nasta on ollut ihan kiva. Ei olla tehty mitään kovin vaikeita tehtäviä, vaikka tekemistä on aina ihan riittävästi ollutkin.

Nasta rakastaa liikkumista kaula ihan pitkänä ja rentona eteen alas ♥
Viime viikon alku oli ponille ehkä hieman tylsä, sillä se joutui kiertämään kenttää perjantaihin saakka. Perjantaina kumminkin hypättiin ja teimme lopuksi 85-95cm rataa, eikä korkeus tuota ongelmia. Nasta on saanut aivan kamalasti itsevarmuutta hyppäämiseen ja nyt se uskaltaa hypätä 90cm esteet vähän huonommistakin paikoista, eikä mun tarvitse tuoda sitä esteelle täydellisesti päästäksemme esteestä yli. Helpottaa kummasti mun opettelua kun poni ei ole liian tarkka ja herkkä pienille virheille. Lauantaina kävimme porukalla maastoilemassa ja Nastalla oli jälleen vähän omaa kivaa..! Ratsastin myös lauantaina Rialla pitkästä aikaa! Olen mennyt Rialla viimeksi noin kaksi kuukautta sitten, eli aikamoinen ja selittämätön tauko on takana ollut. Ria ei ollut mikään huippu, mutta ei niin huono kun voisi olla. Se on vaan mennyt paljon epätasaisemmaksi edestä ja on suustaan aika kökkö, sekä onhan se myös lihaksiaan ehtinyt tiputtaa. Syksyllä pitäisi startata Ponibreedersissä, joten pakko alkaa vähän Riaakin treenaamaan. Sain kumminkin hetken työstämisen jälkeen pikkulikasta tosi hienoja pätkiä irti, ne vaan ovat edelleen niin lyhyitä. :)


Lilja 6-v. meni Rialla mun jälkeen ja ne menivät oikein näppärästi, hyvin pelaavat yhteen! Lilja on myös ratsastellut koulutettavaa shettistä, kun sain sen nyt vihdoin siihen pisteeseen ratsutettua, että Liljan ratsastuksesta on sille enemmän hyötyä. Mun kanssa poni on kuuliainen, mutta pienempien ja kevyempien lasten kanssa se on vähän että tööt. Pikkuhiljaa se on kuitenkin ollut vain enemmän ja enemmän kartalla ja tänään poni meni Liljan kanssa oikein mainiosti pikku kavaletteja! Ja Nasta oli tänään myös erittäin hyvä. Kävimme ajolenkillä tänään ja mentiin reipasta ravia koko matka ja vitsi poni nautti. Samalla tuli tehtyä hyvä keskiravitreeni, on vaan varmaan huomenna pikkusen jäykkä poni vastassa.


Kaikenkaikkiaan meillä menee melko hyvin ja tällä hetkellä mulla on taas monta rautaa tulessa! Onneksi ratsutettava shettis lähtee alkavalla viikolla takaisin kotiinsa, mutta Riaa pitäisi ratsastaa, Vallua pitäisi ratsastaa ja ohjasajaa, Nastaa pitäisi liikuttaa aktiivisesti ja tuleviin koitoksiin täytyisi valmistautua, kesätyöt tarvis saada kunnialla loppuun, estekaluston tulisi saada uusi väritys ja torstaina lähdetään kolmen päivän kisareissulle.. Pahoittelen erittäin sekavaa postausta, mutta nyt ei vaan oikein ajatus kulje. Olen aivan sekaisin, milloin mitäkin on tapahtunut ja varsinkin milloin mitäkin tulee tapahtumaan..

Onhan se nyt aivan pirun hieno ♥

17 toukokuuta 2015

459. Vallu voiton vei!

Voittamaton Vallu
onnellisen odottamattomana,
maailman mahtavinpana,
Savijärven shettisnäyttelyn,
ohjasajoluokan oikukkaan,
luokkavoiton lokeroi.


Runnomattoman ruusukkeen,
suitsiinsa sai,
voittamaton Vallu,
Soilan suosikki,
kaikista kallein ja kultaisin.

- - - - - - - - - -  ♥  - - - - - - - - - -

11 toukokuuta 2015

458. Hikoilua hackamoren kanssa

Nelkku näyttää vähän epäilevältä
Torstaina Neilikka ja Leija aloittivat ratsun uransa! Ensin kiipesin Neilikan kyytiin ja Nelkkunen oli niin hassu, kun se katseli mua päätään käännellen suoraan silmiin aivan kuin kysyen, että mitä hiiskattia mä siellä korkealla teen. Leija taas ei tuntunut edes huomaavan mua selässään ja se keskittyi kaikkeen muuhun kuin muhun. Hienosti sekin silti meni, on ne fiksuja!


Nastan oikeasta suupielestä löytyi torstaina pienenpieni vekki, joka oli luultavasti tullut edellisenä päivänä esiin joko estetunnilla tai seuraavalla tunnilla, jolla Nasta juoksi. Nastalla on jostain parin kuukauden takaa se arpi siinä ollut, mutta nyt se vähän kasvoi, joten laitoin ponille hackamoret jotta suu ei joutuisi ylimääräiseen rasitukseen.


Nastahan on tunnetusti kumikaula ja se taipuu vaikka miten eriskummallisiin kiemuroihin. Nasta on myös todella vino, vaikka onkin jo suoristunut todella paljon. Se periaatteessa taipuu molempiin suuntiin täysin samalla tavalla, mutta vuosia sitten tapahtuneen onnettomuuden takia Nastan niskassa on tapahtunut jotain muutoksia, mitkä sitten tulevat aina välillä pintaan. Ja torstaina oli juuri sellainen vaikea päivä, kun pitkästä aikaa laitettiin hackamoret päähän. Nasta varmaan kuvitteli, että pystyy hackamorejen kanssa luistamaan hommista ihan kunnolla.

En tajua mikä ongelma mulla on tullut liian pitkien ohjien kanssa...

Siellä mä selässä yritin saada Nastaa pois oikealta ohjalta, kun se vaan nojasi siihen ja koitti kääntää päätään vasemmalle. Vasempaan kierrokseen Nasta oli melko hyvä, mutta oikeaan aivan karmea. Aloitin hommat käynnissä ja tein lähinnä väistöjä, avoja ja sulkuja. Vasemmalle oli helppoa ja vaivatonta, mutta oikealle joutui kuskikin tekemään hommia kahden edestä. Etenkin ravissa homma oli kamalan vaikeaa, mutta laukassa ei niinkään. Lopuksi ratsastin Nastaa oikeassa laukassa todella matalassa muodossa asetellen kevyesti sisään. Pikkuhiljaa Nasta alkoi taipua ja tulla kevyemmäksi joten päätin treenit siihen.

"Hui saakutti"
Kyttäyksen kohteena valkoinen vuohi Stephen (Kaino-Vieno), musta-valkoinen vuohi Darwin (Neiti Näpsä), harmaa lammas Moriz (Appe tai Affe) ja musta lammas Musta. Joo, niillä on monta nimeä.
Siellä ne taas menee, voi vitsi. Koskaan oo tommosia nelijalkasia nähnyt.

Perjantaina tunnin aiheena olivat avot ja sulut, sekä luonnollisesti kokoaminen. Edelleen jatkettiin hackamorella menoa ja Nasta painoi kuin viiden kilon kivi, mutta vain oikealle ohjalle. Oikealle tuli satunnaisia hyviä pätkiä, mutta vasempaan suuntaan Nasta teki tosi hyvin töitä! Varsinkin ravi vasemmalle oli todella hyvää ja sain ratsastettua hienoja, tasaisia avoja, joissa poni keräsi itsensä kunnolla alle. Sulutkin onnistuivat ihan kivasti. Jäin tunnin jälkeen taivuttelemaan ponia ja lopuksi Nasta oli tasainen, kevyt, hyvä ja taipui molempiin suuntiin symmetrisesti. Jään aivan liian helposti itsekin vetämään ponia, jos se ei olekaan normaali ja taipuisa. Pitäisi vaan muistaa ratsastaa ponia enemmän ulko-ohjalle ja sitä kautta suoraksi ja taipuisaksi molempiin suuntiin. Suoraan meno onkin ollut meillä jo pitkäaikainen ongelma, sillä vaikka Nastan kroppa suoraan menisikin kaula tuppaa usein vääntyilemään oikealle.

Nämä neljä kuvaa © Iina, muut postauksen kuvat on napsinut Ella!
Huomaatteko eron? Vasemmassa kuvassa poni ei taivu rehellisesti, sillä kaula kyllä taipuu mutta pää elää omaa elämäänsä. Oikeassa kuvassa Nasta on rehellisesti mukana hommissa.

Lauantaina olin mukana Karvakaverikeikalla Klimpin ja Karvisen, sekä Bruno-koiran kera. Karvakamujen toiminta on siis sellaista, että eri lajia edustavat eläimet käyvät esimerkiksi palvelutaloissa, hoitolaitoksissa, sairaaloissa ja muissa sen tyyppisissä tiloissa tai tapahtumissa ilahduttamassa mm. vanhuksia, sairaita tai muita ryhmiä, kuten vammaisia. Tuo vapaaehtoistyö on ihan hauskaa, sillä varsinkin meidän ponit ovat niin toimivia ja fiksuja, sekä ihmiset joiden kanssa ollaan vuorovaikutuksessa ovat mukavia! Kartsa ja Klimppi osaavat muuten mm. kävellä rappusia ja matkustaa hissillä, hauskaa.


Kun palasimme keikalta hain Nastan ja varustin sen. Hackamore etsiytyi jälleen päähän, mutta nyt en jaksanut laittaa satulaa vaan menin satulatta. Tarkoituksena oli ratsastaa Nasta täysin läpi, sillä ei ole kivaa, kun se roikkuu ja kyseenalaistaa kaikkea. Aluksi lähdin jälleen vetokilpailuun mukaan, mutta kun tajusin, että ei tästä näin mitään tule aloin vain väistättämään oikeaa takasta alle ja sitä kautta sain ponin vähitellen taipumaan. Nastan mielestä oli mukamas niin vaikeaa, että piti yhdessä kohtaa hypätä aivan kynttiläksi pystyyn - kahdesti. Onneksi Nasta ei ole tasapainotonta sorttia vaan pysyy kyllä pystyssä tilanteessa kuin tilanteessa. Tämän jälkeen se teki vielä kerran pomppimisshown, mutta muuten se pysyi kyllä kiltisti handussa.

Nyt on takaset alla, tätä lisää!
Vaihdoin oikeasta kierroksesta vasempaan kierrokseen ja tadaa, vaihtaessani takaisin oikeaan suuntaan poni oli kuin aivan eri! Nasta ei painanut enää ohjalle, tuli aktiivisemmaksi takaa ja taipui tasaisesti kaikkialle. Oli varsin mukava ratsastaa miellyttävän tuntuisella ratsulla parin huonomman päivän jälkeen! Tein sulkuja, avoja ja laukkaa kokosin melko paljon, mutta koitin pitää sen kuitenkin aktiivisena. Nasta oli tosi kiva ja sain siitä aika paljon irti vaikka menin ilman satulaa!